Nimenomaan, otsikon mukaan joka päivä on ainaista taistelua nimittäin leivoinnaisia vastaan. Nyt kun olen töissä niin kahvipöydät nuokkuu jos millastakin keksiä. Joka kerta olen sanonut itselleni EI, ne vain tuijottaa mua joka tauolla silmään. Tauoilla olen kuitenkin juonut vain kahvia ja lasin vettä, toisinaan Alpenin välipala patukan. Eilen kuitenkin himoni eteni jo siihen vaiheeseen että nostin keksipaketin käteeni tutkiakseni kuinka paljon kaloreita yksi keksi sisältää, paketissa ei ollut tuollaisia tuotetietoja ( ?!), mistä lie tulleet. Joka tapauksessa käteni oli melkein ottamassa keksiä kun pää vain hoki että sinä et ansaitse sitä, ihan kuin keksi olisi jotain myrkkyä. Jäi keksi syömättä ja lähdin tauolta pois.
Tänään aamulla painelin jääkaapille kun mahaa kurni jo kauhea nälkä, ensimmäisenä näen pullapussin jonka mies nosti eilen pöydälle kun kävi vieraita, otin heti pullan käteen ja kerkesin käyttää pullaa jo suun edessä kun sanoin itselleni että kaikki työ menee hukkaa jos tuon syön, kuiteskin olisin syönyt toisenkin, sama olisi jatkunut niin kauan kunnes pussi on tyhjä. Sen sijaan että olisin syönyt pullan otin aamiaiseksi täysijyvämuroja ja tein töihin evääksi täysjyväsämpylän ja salaattia höystettyänä kinkkukuutioilla.
Olen huomannut että mua rupee useasti tekemään makeaa mieli silloin kun mulla on tylsää, yksinäistä tai kaipaan käsilleni tekemistä. Jotenkin seurassa on helpompi kieltäytyä herkuista kuin silloin kun on yksin. Toistaiseksi olen onnistunut kieltäytymisessä, kohta olen ollut 2vko herkkulakossa, toivottavasti näkyy puntarissa.
Onko muilla herkkuhimotuksia välillä? Oletteko tunnistaneet syyn miksi syötte herkkuja?
ps. Päätin että punnitsen itseni tulevana maanantaina eli kahden viikon jälkeen, sen jälkeen normaalisti viikon välein.
pps. Ihan hiton vaikeaa löytää oikean kokoista lituska patteria puntariin!!
Kirjoitinkin jo taannoin omassa blogissani syöpöttelyn syistä. Pystyin omalla kohdallani tiivistämään ongelman hyvin lyhyesti: jos se tuntuu joltakin, minä syön. Ts. jos on tylsää - syön. Jos ahdistaa - syön. Jos tuntuu pahalta - syön. Jos tuntuu hyvältä - syön. Nyt harjoittelen kovasti muita tapoa käsitellä tunteita ja etenkin sitä tylsyyttä ja hiljaisuutta. Hiljalleen... Tsemppiä!
VastaaPoistaJos söisin aina kun musta tuntuu siltä niin olisin kyllä vieläkin painavempi, voisin valehtelematta syödä koko ajan herkkuja tulematta "täyteen". Siitä tulee semmonen kierre, yhden kun ottaa niin on pakko ottaa toinen, suoraan sanottuna kauhea himo vain ! Helpompi on kieltäytyä :)
PoistaNuo houkutukset on juuri pahimpia. Itse palaan töihin 1,5 viikon kuluttua ja aion jatkaa syömistä eväslinjalla. Tiedän, että kaikken palattua töihin lomilta tarjolla on jos mitä houkutuksia kahvihuoneessa. Rankkaa tulee! :)
VastaaPoistaInhottava nähä keksipaketteja ja miten huolettomasti toiset niitä syö! Ehkä joskus minäkin, mut nyt ei käy päinsä.. unelmakroppa odottaa ! ;)
PoistaHeippa!
VastaaPoistaOletko muuten ajatellut, että joku ammattilainen auttaisi sinua ruokavalion kanssa? Kannattaa ainakin tarkistaa kalorilaskurilla tai kiloklubilla että saat päivässä ainakin sen 100g proteiinia, niin näljä ja mieliteot pysyvät paremmin poissa.
Tsemppiä, alku on aina pahin!
Täytyy kyl sanoa että ei oo käyny mielessä. Ajattelin jos sinnittelen sinne fitfarmin superdiettiin tällä tavalla ja sen jälkeen katsois vaikka jonkun ammattilaisen tekemän ruokavalion, kiitos vinkistä ! :)
PoistaNälkä mulla ei oo kyllä oikein ollu ku aamulla, mut sehän on vaan luonnollista :)
Mulle se pullanmössötys on vaan paha tapa, pitää olla jotain kaffeherkkua :) mut en oo luopunut kokonaan, vaan korvannut vaan köykäsemmällä, ettei kroppa vallan järkyty.
VastaaPoistaSyöt liikaa hiilareita. Unohda myös kaikki välipakapatukat
VastaaPoistaPerustele se että syön liikaa hiilareita. Kyllä kroppa tekee muutoksia, mun hiilarimäärät on PALJON pienemmät mitä ennen. Tän elämäntapa muutoksen aikana olen syöny 2krt välipalapatukan, ei ei tosiaankaan oo tapana.
Poista